Oman pitäjän lämmöllä, oman pitäjän ihmisille ympäri vuoden

Suomessa viljellään vihanneksia kasvihuoneissa noin 250 hehtaarilla, joista reilu kolmannes on käytössä myös talvella. Jani Okkosen luotsaamassa Kulunnan Puutarhassa Kajaanissa siirryttiin aikanaan ympärivuotiseen viljelyyn, koska paikalliset halusivat nauttia tuoreista vihanneksista ympäri vuoden.

Suomalaiset arvostavat lähiruokaa ja kotimaisuutta: ympärivuotisen viljelyn ansioista voimme nauttia tuoreista vihanneksista jatkuvasti – ilman, että ruualle kertyy matkaa tuhansia kilometrejä.

Suomen pohjoisimman ympärivuotisen puutarhan toimitusjohtaja ja viljelijä Jani Okkonen kertoo, miksi kajaanilaisella tilalla siirryttiin aikanaan talviviljelyyn.

– Kainuulaiset kuluttajat halusivat, että paikallista, tuoretta kurkkua olisi saatavilla myös talvella, ja isäni päätti toteuttaa toiveen lähes kaksikymmentä vuotta sitten. Ympärivuotisen viljelyn ansiosta voimme tuottaa puhtaita ja tuoreita kurkkuja sekä tomaatteja koko Kainuun seudulle. Lisäksi puutarhalla on työllistävä vaikutus alueelle, kertoo Okkonen.

Ympärivuotisen viljelyn ansiosta suomalainen ruoka onkin entistä omavaraisempaa: Suomessa syödyistä kurkuista 85 prosenttia on myös viljelty Suomessa. Tomaatilla vastaava luku on noin 58 prosenttia ja ruukkuvihanneksilla ja –yrteillä jopa noin 95 prosenttia.

Jani Okkonen viljelee tuoreita vihanneksia kainuulaisille ympäri vuoden.

Puutarha rakennettiin oman metsän puista

Kulunnan Puutarha perustettiin 1982, jolloin tilalle rakennettiin tomaatille tuhannen neliön kasvihuone ja sille tarvittavat lisätilat. Rakennukseen käytettiin pääasiassa oman metsän puita. Jo seuraavana kesänä puutarha tuplasi viljelyalansa kovan kysynnän ja uuden kasvihuoneen myötä.

Ympärivuotiseen viljelyyn siirryttiin vuonna 1998, jolloin yhteen kurkkua tuottavaan kasvihuoneeseen asennettiin erikoisvalaisimet. Kuusi vuotta myöhemmin investoitiin uuteen kasvihuoneeseen, jolloin myös tomaattia alettiin viljellä talvella.

– Tällä hetkellä meillä on 3 700 neliömetriä kurkkua ja 1 500 neliömetriä tomaattia ympärivuotisessa viljelyssä. Lisäksi meillä on kurkkua kesäviljelyssä vanhemmassa kasvihuoneessa, jota emme käytä talvisin, kertoo Okkonen.

Suomen kylmyys estää tuholaisten leviämisen talvella

Viljelyosaamisen ja puhtaan ympäristön ansiosta Suomessa on EU-maiden puhtaimmat vihannekset. Myös Suomen ilmastolla on vaikutusta asiaan.

– Suomen kylmästä talvesta on hyötyäkin. Kylmyys suojaa tuholaisilta ja taudeilta, jotka ovat yleisiä Etelä-Euroopan tuotannossa. Ne eivät kylmällä ilmalla pääse leviämään eikä kemiallisia torjunta-aineita tarvitse käyttää, kertoo Okkonen.

Suomen kylmän talven ansioista tuholaiskannat pysyvät pieninä ympäri vuoden. 

Lämmityksessä siirrytty paikalliseen uusiutuvaan energiaan

Kasvihuoneiden lämmityksessä on siirrytty nopeasti pois öljyistä ja otettu käyttöön uusiutuva kotimainen energia. Puu- ja peltoenergia ovatkin suomalaisten puutarhojen tärkeimmät lämmönlähteet.

– Meillä on puutarhassa hakelämpölaitos, koska emme halua käyttää fossiilisia polttoaineita, vaan uusiutuvaa kotimaista energiaa. Pärjäämme yhdellä hakepannulla oikeastaan vuoden ympäri ja vain todella kovilla, yli 20 asteen pakkasilla, starttaamme toisen pannun, kertoo Okkonen.

Kotimainen lähituotanto näkyy myös lämmityksessä: Kulunnan puutarhalla käytetty hake tulee kotimaisen puuyrityksen murskatuista hukkapätkistä sekä metsähakkeesta, jota saadaan paikallisilta hakkeen pientoimittajilta.

Tehokasta energian käyttöä

Energiatehokkuus kasvihuoneissa on kasvanut merkittävästi kahden viime vuosikymmenen aikana Suomessa. Rakenteista on kehitetty energiapihejä esimerkiksi kaksikerroskennolevyjen, säätöautomatiikan ja eri viljelykasveille optimoitujen viljelyohjelmien avulla.

– Kasvihuoneiden seinissä ja katossa on energiaverhot, jotka pidämme talvella pääasiassa kiinni. Näin hukkaan menee mahdollisimman vähän lämpöenergiaa. Auringonpaisteella hyödynnämme puolestaan auringosta saatavan valon ja avaamme verhot, kertoo Okkonen.

Kasvihuonetietokoneet seuraavat kasvihuoneen olosuhteita monipuolisesti. Esimerkiksi lämpötilaa, ilmankosteutta, hiilidioksiditasoa, putkistojen lämpötilaa, auringon nousu- ja laskuaikoja sekä ulkoa tulevan valon määrää seurataan, ja niiden perusteella ohjataan eri kasvutekijöitä.

Myös kylmänä talvena kaikki olosuhteet voidaan luoda kasveille ihanteellisiksi, ja valoa saadaan luonnonvalon lisäksi viljelytarkoituksiin kehitetyistä erikoisvalaisimista. Lisäksi kasvihuonevihannesviljelijät investoivat tällä hetkellä aktiivisesti LED-valaisimiin, jotka kuluttavat sähköä entistä vähemmän.

Suomen kylmät olot ja pohjoinen sijainti eivät ole haaste ympärivuotiselle viljelylle, vaan sen ansiosta suomalainen viljelytekniikka on kehittynyt maailman huipputasolle. Paikalliset tuotantokeinot mahdollistavat energiatehokkaan kasvihuoneviljelyn ja puhtaat vihannekset omaan pitäjään ympäri vuoden.