fbpx

Viljelijän päivä ennen ja nyt –  miten ala on muuttunut 40 vuodessa?

Lasse on nähnyt kasvihuoneiden automatisoitumisen.


Ennen:
Pienenä poikana Lasse Keskitalon tehtävä oli avata kasvupenkkien päässä sijaitsevat kasteluletkujen hanat, vahtia aikaa kellosta, ja sulkea hanat oikean ajan kuluttua. Joskus saattoi sattua vahinko, ja hana unohtui auki liian pitkäksi aikaa. Silloin koko huone oli vedessä.

Kesäisin kasvihuoneiden kattojen päälle heiteltiin liitujauhoa, jotta kasvit eivät kärsineet auringonpaahteesta. Sateella jauho liukeni pois, joten sitä oli heiteltävä lisää. Myös lämmönsäätely ja tuuletukset olivat Lassen uran alussa käsikäyttöisiä, ja luukkuja piti veivata auki ja kiinni lämpötilan mukaan.

Nykyään:
Jo vuosia tuuletus, lämmitys, kastelu ja aurinkoisella säällä kasvihuoneita varjostavat verhot ovat olleet automatisoituja. Automatiikan myötä työpäivät kasvihuoneella ovat muuttuneet, kun käsityöt ovat vähentyneet

– Ennen automatiikkaa päivien kulku oli aika erilainen, ja oli paljon työtä, mikä nykyään olisi ylimääräistä. Silloinkin kaikki työt ehdittiin kuitenkin tehdä, ja samalla tavalla puutarhalla on kiirettä nytkin, vaikka tehdäänkin eri asioita, Lasse muistelee.

Keskitalon puutarhalla on siirrytty ympärivuotiseen viljelyyn, ja työtahti on muuttunut.


Ennen:
Keskitalon puutarhan alkuvuosina huoneet olivat tyhjillään talviajan.

– Jo alussa meillä oli taimihuoneessa lamppuja, ja kasvatus pystyttiin aloittamaan tammikuussa. Syksyllä sitten laitettiin huoneet kiinni syys-lokakuussa, joten muutaman kuukauden talvella puutarha oli kiinni, Lasse kertoilee.

Syksyisin viljelijöillä oli iso urakka, kun koko kasvihuoneen kokoinen turvealusta vaihdettiin. Sitä varten ensin siirrettiin lämpöputket ja muu sisustus pois tieltä, ja ajettiin sitten traktorilla sisään kasvihuoneisiin.

Niinä kuukausina kun töitä tehtiin, tehtiin niitä nykyistä tiiviimmin.

– Päivät olivat silloin pidempiä, ja illatkin kuluivat töissä. Silloin piti kukat ja tomaatit kastella joka päivä.

Nykyään:
Automatiikan ja suuremman työntekijämäärän ansiosta Lassen päivät ovat nykyään entistä vapaammin suunniteltavissa.

– Nykyään työ ja vapaa-aikaa sekoittuu helposti, eikä niissä ole enää niin tarkkaa rajaa. Voin esimerkiksi pitää päivällä välillä vapaata, ja jatkaa taas illalla töitä. Joskus voin vaikka käydä nostamassa katiskat kesken päivän, mutta ennen se ei ollut mahdollista.

Nykyään puutarhalla viljellään ympärivuotisesti, eikä huoneita laiteta kiinni ollenkaan. Viikonloppuisin ei kuitenkaan tehdä kasvinhoitotöitä, vaikka tietysti valvontaa pitää hoitaa silloinkin.

– Sanoisin, että nykyään työt tehdään helpommalla tavalla, ei enää vaikeimman kautta kuten ennen. Tekniikka on tietysti helpottanut sitä, ja pienet asiat. Esimerkiksi enää ei ajatella, että mitä isompi kasvualusta, sitä parempi, vaan kasvihuoneen kokoisen turvekerroksen sijana vihanneksen istutetaan yksittäisiin kasvupusseihin. Niitä voi vaihtaa sitten käsipelillä, yksi kerrallaan, eikä tarvita traktoreita.

Uusia tuulia myynnissä ja yhteydenpidossa.


Ennen:
Keskitalon puutarhalta käytiin ennen Turussa ennen ahkeraan, kun tuotteet myytiin itse Turun torilla keväisin ja kesäisin.

Nykyään:
Nykyään kaikki sato menee tukkuihin, eikä asiakkaille suoraan myydä ollenkaan.

– Yhteydenpito on ehkä muuttunut eniten, kun on tullut kännykkä ja sähköposti, ja on koko ajan saatavilla. Ennen jos vaikka oli Turussa ja tuli asiaa kotiin, piti etsiä puhelinkioski, huomauttaa Lasse.

Pienet apurit helpottavat viljelijän työtä

Lassen mielestä 40 vuoden aikana viljelijän työ ei loppujen lopuksi ole paljon muuttunut, vaikka tekniikka onkin kehittynyt.

Yksi pieni muutos on erityisesti helpottanut viljelijöiden elämää.

– Ennen meillä ei ollut kimalaisia. Jokainen tomaattiterttu pölytettiin erikseen käsin noin kolme kertaa viikossa. Ensin siihen oli oma laite, mutta myöhemmin hommaa nopeutti, kun ryhdyimme käyttämään akkukäyttöistä sähköhammasharjaa. Jossain vaiheessa sitten tulivat kimalaiset, jotka nyt hoitavat tämän työn, muistelee Lasse.

Lue lisää Keskitalon puutarhasta